Hymyä ja energiaa

Hei ystävät! Edellisen kirjoituksen jälkeen olen ollut todella energinen ja iloinen, tuntuu ettei tämä energia lopu ollenkaan. Kummallista, mitä minun pitäisi tehdä kaikella tällä jaksamisella? Tämä on niin kovin uutta minulle.

Asunnon ikkunalaudoille ei mahdu kissaa, mutta Fanni löysi keinon asettua ikkunamaisemien katseluun! Välillä meinaa tasapaino pettää kun sohvassa ei ole kunnollista selkänojaa, pelkkiä upottavia tyynyjä. Selma ei viitsi edes yrittää (liian painava, mutta sitähän ei saa sanoa ääneen), mutta on löytänyt paikan, jonka ohi mami kävelee monta kertaa päivässä, joten sillä paikalla kannattaa katsoa kauniisti niin mami ei voi kulkea ohi pysähtymättä pienelle hellittelyhetkelle.

Keskiviikkona käytiin siskon kanssa mummolla, siellä oli alkupalat, kolmea eri pääruokaa, salaattia ja montaa eri jälkiruokaakin tarjolla. Maha meinasi haljeta ja lopuksi mummo tuntui pakkaavan ainakin puolet jääkaapistaan meille mukaan ruoantähteiden lisäksi. Oli muutenkin ihana käydä mummolla, vaikkei kunnolla yhteistä kieltä löydykään. Sisko toimi tulkkina! Ja minä saan motivaatiota yrittää opiskella vietnamia, luulen että se muistuisi helposti ja nopeasti mieleen, jos vain löytäisin mistä opiskella kieltä. Tällä hetkellä minulla on kaksi kännykkäsovellusta, mutta kännykän netti ei oikein toimi täällä "maaseudulla," joten sovellusten käyttö on melko vähäistä. Väestörekisterin mukaan minun äidinkieli on vietnam, vaikken sitä ole lähes kahteenkymmeneen vuoteen enää osannut.

Tein viimeviikolla sitten kaksi kahdeksan tunnin työpäivää kun muistin vuoroni väärin ja menin keskiviikkona tuntia liian aikaisin töihin. Työnantajakaan ei sitä hoksannut, minä tajusin vasta kun olin lähdössä töistä ja varmistin työvuorolistasta seuraavan päivän yhdeksältä alkavan työvuoroni, joka olisikin ollut sinä päivänä. Vuoroja ei voinut enää vaihtaa kun minua tarvittiin seuraavana päivänä listan mukaisina tunteina, joten tiedossa on kaksi kuuden tunnin työpäivää!

Pitkät päivät sujuivat mukavasti, töissä aika kuluu muutenkin huomaamatta kun lasten kanssa on joka hetki jotain tekemistä. Minusta tuntuu, että saan töistä paljon enemmän energiaa kuin sitä menee töihin. Hyvä mieli ja energisyys jatkuu iltaan saakka, enkä ole katsonut Netflixiä moneen päivään kun on ollut niin paljon tekemistä!

Minun ensimmäinen oikea työvuorolista! 4.5 alkaa ihan oikea työsopimus ja oikeat työajat, minun ihan oma ihan oikea, oikeasti aikuisten ihmisten työpaikka konkretisoituu hetki hetkeltä. Olen minä ollut henkilökohtaisena avustajana, mutta siinä oli niin erilainen asetelma ja työ"vuorotkin" sovittiin edellisenä päivänä niin, että tulen kun olen herännyt tai käynyt omilla asioillani. Avustettava oli enemmän kaveri kuin työnantaja, mutta nyt minulla on ihan oikea työpaikka, jee!

Löysin viikko sitten vihdoinkin työkengät, töissä lapsetkin alkoivat jo huomioimaan sen, ettei minulla ollut tossuja. Yksi lapsi oli sitä mieltä, että minun pitäisi ostaa oranssit tossut. Minä olen ollut niin nirso työkenkien kanssa, että olin jo moneen kertaan kiertänyt monet kauppakeskukset, ja lopulta löysin nämä, joista työkaverin mielestä pitäisi ainakin yksi valkoinen sydän värittää punaiseksi. Ajatus on melko vastustamaton, mutta onneksi käteen ei ole sattunut punaista tussia ainakaan vielä.

Lauantaina oli tosi lämmin ja aurinkoinen kevätpäivä. Mikä olisi mukavampi tapa viettää kaunista vapaapäivää kun olla autopuuhissa koko päivä? Laitoin hyvää musiikkia soimaan ja istuin auton viereen nyppimään nastoja pois talvirenkaista. Takarenkailla kun ajaa vielä yhden kesän, mutta talveksi niistä ei enää ole. En tiedä, saako tuolla taloudellisesti säästettyä mitään, mutta yleensä kaikessa käytän tavaran mieluummin kunnolla loppuun kuin melkein loppuun. Uskon, että se on edes vähän ekologisempaa. (Tänään mietin pitkään, raskinko heittää reikäisen paidan roskiin vai en.)

Sen jälkeen piti vaihtaa eturenkaat kesärenkaisiin, mutta pultit oli niin tiukassa, etten saanut itse niitä auki. Lähdin lähimmälle huoltoasemalle, mutta löysin sattumalta paikallisen pienen autokorjaamon, jossa kävin pyytämässä apua. En halunnut muuta kuin pulttien löystämistä, koska halusin itse opetella vaihtamaan renkaat, olin varautunut keski-ikäisten autokorjaajamiesten ennakkoluuloihin nuorta automekaniikasta kiinnostunutta tytönhupakkoa kohtaan, mutta he olivat todella mukavia! Vähän naurahtivat sille, että äiti on viime vuonna kiristänyt pultit niin tiukalle, etten saanut niitä itse auki.

Loput sujui minulta ihan itse! Jonkun olisi pitänyt olla tallentamassa ilmeideni kirjo kun renkaiden vaihtaminen onnistui, olin minä monesti nähnyt kun äiti on vaihtanut renkaita ja tiesin, että se olisi yksinkertainen ja helppo homma, mutta on se aina iloa ja riemua kun onnistuu jossain uudessa asiassa. Sen jälkeen siivosin auton kunnolla, imuroin ja kopistelin matotkin. Laitoin myös keskuslukituksen sulakkeen paikoilleen, senkin ihan itse!

Sunnuntaina käytiin toisen kämppiksen kanssa lemmikkimessuilla ja puputtikuumeeni yltyi entisestään. Messuilla oli hiiiirmuisen paljon puputteja, monen rotuisia ja kokoisia. Oli jättiläispupujakin, en muista oikeaa rotua, mutta ne olivat lähes kuusikiloisia! Selmaa painavampia, miten se on mahdollista? Kyselin myös sijaiskodiksi alkamisesta, haluaisin ryhtyä sijaismamiksi tiineille löytökissamammoille, kun minulla on kokemusta niistä, synnytyksestä ja vauvojen hoitamisesta. Jos alkaisin sijaiskodiksi, minun pitäisi jäädä asumaan tähän asuntoon ja pitää auto, mutta se onkin asia pohdittavaksi ihan omassa blogimerkinnässään.

Ystävä teki alakerrassa viimeviikolla hyväntuoksuisia uunijuureksia, joten minäkin inspiroiduin kokeilemaan. Selailin netistä useita reseptejä ja pääsin perille maustamisen perusajatuksesta, joten minä kokeilin, mitä saan aikaiseksi sotkemalla lempiaineksiani. Lopputulos oli yksi parhaista makuelämyksistäni! Ainoa vika oli balsamiviinietikan karamelisoituminen uunissa, seuraavalla kerralla korvaan sen yhden limen mehulla. Ruoasta tuli kuitenkin niin hyvää, että jaan keittiökokeiluni lopputuloksen, jos joku teistä vaikka päätyisi kokeilemaan sitä! (Suosittelen.)

Uuniherkku

3 perunaa

3 punajuurta (ei säilöttyjä!)

3 porkkanaa

1 pieni bataatti

1 iso punasipuli

1 kokonainen valkosipuli

1rkl ruokaöljyä

1rkl balsamiviinietikkaa (tai jos et tykkää makeudesta ruoassa, yhden limen mehu)

suolaa

pippuria

rosmariinia

(2 tipunkinttua/kanankoipea)

Pilko juurekset suunnilleen saman kokoisiksi kuutioiksi. Porkkanat ja bataatit kannattaa jättää noin kaksi kertaa muiden kuutioiden kokoisiksi, koska ne kypsyvät muita juureksia nopeammin ja kypsyvät muuten ylikypsiksi. Punasipuli pilkotaan neljään tai kuuteen lohkoon ja valkosipulin kynnet kokonaisina.

Laita kaikki kasvikset kulhoon, lisää loput ainekset ja sekoita niin, että jokainen kasvispala on saanut vähän mausteita, öljyä ja balsamiviinietikkaa tai limeä. Levitä leivinpaperilla peitetyn uunipellin päälle niin, ettei kasvispalasia ole päällekäin. Jos haluat lisäksi kanankoipia, pyöräyttele ne kulhossa, jossa maustoit kasvikset, kulhoon jääneissä mausteissa ja lisää pellille.

Paista 200 asteessa 1 tunti. Varoitus! Koko asunto alkaa tuoksua vastustamattomasti rosmariinilta ja valkosipulilta ja saatat polttaa suusi kun kiirehdit ensimmäisen suupalan suuhusi suoraan uunista. (Valkosipulinkynsiä ei ole tarkoitettu syötäväksi, pelkästään antamaan makua. Jos haluat, voit myös hienontaa muutaman valkosipulinkynnen ja sekoittaa ne ruokaan. Kokonaiset kynnet ovat vain laiskan ihmisen oikopolku.)

Nyt asetun rentoutumaan iltateen äärelle, että olisin aamulla virkeä. Aamuheräämiset tuntuvat aina vaikeilta, sängystä nouseminen on se vaikein hetki. Onneksi on niin ihana työpaikka, että motivaatiota riittää aikaisinakin aamuina!

Toivottavasti tekin vietätte iloista ja energistä päivää tänään, ystävät.